K.H.P.V.:n alkuperäiset säännöt perustamisvuodelta 1978 eli ajalta jolloin Veljeskunta ei vielä ollut rekisteröity yhdistys:

1 §
Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan kaikkinainen aate – sekä olemuksellinen että toiminnallinen – käy ilmi Veljeskunnan nimestä. Veljeskunnan virallinen nimilyhenne on K.H.P.V.. Kysymyksessä on veljeskunta, jonka pyhimpänä tehtävänä on kohtuullisen hutikan saavuttaminen ja vaaliminen.
2 §
Konjakin ja sampanjan maan, Ranskan perustuslain pyhä kolminaisuus: vapaus, veljeys ja tasa-arvo, on myös K.H.P.V.:n aatteellinen perusta.
VAPAUS on Veljeskunnan käsityksen mukaan ihmisen arvokkain ominaisuus, jota älköön koskaan pantako pakettiin, myytäkö, pantattako, pakon edessä tahi vapaaehtoisesti toiselle luovutettako tahi heitteille jätettäkö. Ei myöskään ryypyn ottamisen vapautta.
VELJEYS tarkoittaa tässä yhteydessä ryyppyveljeyttä ja ystävyyttä yli alkoholipoliittisten rajojen.
TASA-ARVO on ihmisen arvostamista syntyperään, rotuun, väriin, varallisuuteen, titteliin, virka-asemaan, vakaumukseen, kielellisiin eroavuuksiin, ikään, harrastuksiin tai ryypynkestävyyteen katsomatta. Vakaumuksen suhteen Veljeskunta kuitenkin edellyttää jäseniltään syvää ja tunnepitoista suhtautumista koko K.H.P.V.-aatteeseen. Veljeskunta kunnioittaa edellä mainittua periaatetta universaalisesti.
3 §
Veljeskunnan Pyhä Kirja on Ilmari Kiannon kirjoittama K.H.P.V.
4 §
Ilmari Iki-Kianto on Veljeskunnan Manalassa oleva kunniakonsuli eli ulkojäsen, joka jäsenyys vastaa kunniajäsenyyttä maan päällä.
5 §
Muita esikuvia kuin Iki-Kianto ei Veljeskunnalla ole, lukuun ottamatta ranskalaisen konjakin, irlantilaisen ja saksalaisen oluen, irlantilaisen ja skottilaisen whiskeyn, tanskalaisen akvaviitin, japanilaisen saken, suomalaisen sahdin ja pontikan ja muiden kohtuullisesti humalluttavien juomien kunniakkaita valmistajia.
6 §
Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta ei ole salaseura, vaan se esiintyy ja toimii täysin avoimesti.
7 §
K.H.P.V.:llä ei ole mitään erityisiä julkisuuspyrkimyksiä oman itsensä vuoksi, mutta tarkoitustaan edistääkseen se ei myöskään kaihda julkisuuden hyväksikäyttämistä.
8 §
Veljeskunnan enimmäisjäsenmäärä voi olla kerrallaan kolme korillista plus mäyräkoira Ilmari plus mäyräkoira Jormo eli 96.
9 §
Veljeskunnan jäseneksi on periaatteessa kelvollinen kuka tahansa hyvämaineinen Suomen tahi muun maailman kansalainen. Jäsenyyteen pääsemisen ehdot selviävät jäljempänä näissä säännöissä.
10 §
Huonomaineinenkin Suomen tahi muun maailman kansalainen voi päästä Veljeskunnan jäseneksi, mikäli Veljeskunnan Veljeskokous niin yksimielisesti harkitsee ja oikeaksi katsoo ja mikäli huonomaineisuus ei ole raskauttavaa laatua.
11 §
Naispuolinen Suomen tahi muun maailman kansalainen ei pääse Veljeskunnan jäseneksi, koska kysymyksessä on veljeskunta.
12 §
Veljeskunnan jäseneksi on mahdollista päästä, mikäli joku Veljeskunnan jäsen, jota tässä tapauksessa kutsutaan Edesauttajaksi, ko. henkilöä suosittelee. Jäseneksi hyväksyminen edellyttää, että kaikki kyseessä olevassa Veljeskokouksessa läsnä olevat Veljekset näin suosiollisesti päättävät.
13 §
Jäseneksi hyväksytylle annetaan jäsenyytensä tunnuksena diplomi, jonka Veljeskunnan puheenjohtaja eli Bacchus Primus Inter Pares on nimikirjoituksellaan vahvistanut.
14 §
Veljeskunnan hallituksen eli Veljesneuvoston muodostavat:
Puheenjohtaja eli Veljeskunnan Vanhin eli Ikivanha, joka on oikeutettu käyttämään Veljeskunnallista arvonimeä Bacchus Primus Inter Pares.
Varapuheenjohtaja eli Veljeskunnan Luottamusvaari, joka on oikeutettu käyttämään Veljeskunnallista arvonimeä Bacchus Superus Cognitor Imperator.
Varainhoitaja eli Veljeskunnan Finanssikiero, joka on oikeutettu käyttämään Veljeskunnallista arvonimeä Bacchus Eburnus Dominicus Collatinus.
Sihteeri eli Veljeskunnan Kirjuri, joka on oikeutettu käyttämään Veljeskunnallista arvonimeä Bacchus Scriptor Unus Eruditus.
Lisäksi Veljesneuvostossa voi olla muita tarpeelliseksi katsottavia jäseniä.
15 §
Veljeskunnan hallitus eli Veljesneuvosto valitaan kerran vuodessa, vuosikokouksessa.
16 §
Veljeskunnan muut jäsenet ovat oikeutettuja käyttämään Veljeskunnallista arvonimeä Bacchus Civis Universus.
17 §
Aatteellista, järjestöllistä ja nesteellistä tehtäväänsä toteuttaessaan Veljeskunta pyrkii sekä luonnonmukaisuuden että kutsumuksellisuuden noudattamiseen välttäen hillittömyyttä ja korostettuja tehokeinoja tahi muita mauttomuuksia.
18 §
Veljeskunta pyrkii hyvänsuopaisuudellaan ja huumorillaan pehmentämään ja kevyemmäksi saattamaan sitä raskassoutuisuutta, jolla niin suomalaiset kuin eräät muutkin ryyppyseurueet venhettään tavallisimmin kuljettavat elämän ristiaallokoissa samoin kuin hiljaisissaa tyvenpaikoissa.
19 §
Veljeskunnalla ei tarvitse olla omaa viinavarastoa, vaan jokainen Veljeskunnan jäsen luottakoon joko anniskelupaikan antimiin tahi anniskelupaikan puuttuessa omaan taskumattiinsa, älköönkä turvautuko vieraan apuun. Vieraaksi avuksi ei kuitenkaan katsota sitä, jos joku haluaa tarjota Veljeskunnan jäsenelle yhden tahi useamman ryypyn.